Hiidenkiertäjät viidenneksi 10milassa

Hiidenkiertäjät taisteli upeasti viidenneksi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Ruotsissa juostussa 10mila-viestissä. Viides sija on Hiidenkiertäjien seurahistorian paras tulos 10milassa, vuoden 1985 seitsemäs tila parani kahdella. Samalla Hiidenkiertäjät osoitti koko suunnistavalle maailmalle, että Hiki on taas pinnassa.

KALEVAN RASTI KIRI TIOMILAN VOITTOON

Joensuun Kalevan Rastin ankkuri Thierry Guergiou osoitti jälleen olevansa maailman ykkössuunnistaja. Kolmen minuutin takamatka ankkuriosuuden alussa ei merkinnyt mitään, kun pitkä ranskalainen laittoi lapikkaaseensa liikettä. Pitkän yöosuuden jälkeen johtoon nousseen Haldenin ankkuri Olav Lundanes oli sairasteluiden jäljiltä aivan voimaton vastaamaan Kalevan Rastin hurjaan loppuun. Kolmanneksi lähes 11 tuntia kestäneessä kisassa suunnisti IFK Göteborg. Neljäs oli Södertälje-Nykvarn ja viidenneksi valmennuspäällikkö Petri Forsmanin asettamien tavoitteiden mukaisesti Tiomilan yössä suunnisti Hiidenkiertäjät seurahistoriansa parhaalla sijoituksella.

Joukkueessa suunnistivat Perttu Sorsa, Petri Forsman, Lauri Sild, Mikko Patana, Petri Noponen, Olle Kärner, Otto Loukkalahti, Leonid Novikov, Timo Sild ja Valentin Novikov.

HIIDENKIERTÄJILLÄ HURJA ALKU TIOMILAN YÖSSÄ

Lauantain illan painuessa yli kello kymmenen säntäsivät yli 300 miesjoukkueen aloittajat pimeään ruotsalaismetsään aloittaen joukkueitten 100 kilometrin kovan taistelun vuoden 2013 Tiomilan herruudesta. Hiidenkiertäjien avaajana 13 kilometrin avausosuudelle lähti Perttu Sorsa, joka on kehittänyt itseään juuri avausosuuksien erikoismieheksi.

• Päätin ottaa varmasti. Vauhtia olisi jossain kohdin voinut olla enemmänkin, mutta tärkeintä oli nyt saada hyvä suoritus joukkueen avaukseen. Tehtiin sopivasti yhteistyötäkin metsässä, joten meno oli aika varman tuntuista. Hieno fiilis, kyllä tämän juoksun kehtaa antaa näytöksi Jukolan viestiä varten, tuumaili suorituksestaan iloinnut Perttu Sorsa, joka oli vaihdossa 11:s ja vain yhdeksän sekuntia kärjestä.

Loukkaantumisten vuoksi juoksujärjestyksiä muuttamaan joutunut Hiki luotti jo ikämiessuunnistajissa viilettävään valmennuspäällikkö Petri Forsmaniin. Moninkertainen suurviestien voittaja paineli seikkailukisojen tuoman vahvan fysiikan avulla kakkososuuden kahdeksan kilometriä huolella koko ajan kärjen mukana.

• Oli kyllä todella paljon hajontaa, joten maastossa piti suunnistaa yksinkin. Ihan lopussa tehtiin porukalla parin minuutin koukku rinteessä, jossa päivän viesteissäkin suunnistajat ihmettelivät kiellettyjen alueiden viitoitusten kanssa. Mutta hyvinhän tuo osuus meni, tuumasi edelleen 11:a vaihtoon tullut Forsman.

Kolmannen osuuden yli 13 kilometrin pimeälle taipaleelle Lauri Sild pääsi reilut kolmen minuuttia kärjen jäljessä. Ensimmäisellä väliaikarastilla viiden kilometrin jälkeen Lauri oli enää kahdeksan sekuntia kärjestä ja sen jälkeen hän olikin määräämässä suuntaa ja vauhtia. Viimeisillä rastiväleillä Lauri Sild otti piikkipaikan ja oli ensimmäisenä vaihdossa.

• Ei kauhean hyvää suunnistusta. Joka rastilla oli sellaista pientä hapuilua, kun pimeässä ei näe kovin kauas. Minä haluan nähdä paremmin rastin lähimaastot, joten yösuunnistus tuntuu hiukan vieraalta, sanoi Lauri omaa taitoaan vähätellen.
• Juoksu kyllä tuntui yllättävänkin mukavalta, vaikka elimistö normaalisti tähän aikaan, siis kello yhden ja kahden välillä yöllä, onkin ihan täydessä unessa. Hieno olo tällaisen suorituksen jälkeen kuitenkin on, tuumasi kolmannen osuuden yön sankari lähetettyään Mikko Patanan todelliseen yön kuninkuuskisaan ensimmäisenä. Patanan lauantaiyön huumana oli yli 17 kilometrin ”långa natten”, jossa käytiin raivoisaa taistelua mies miestä vastaan ilman hajontarasteja.

Tänä vuonna Hiidenkiertäjiin Ikaalisten Nousevasta Voimasta muuttanut Mikko Patana juoksi osuutensa välillä tuskasta irvistäen, kun ensimmäisen tunnin jälkeen alkoi pohkeissa tuntua pahoja kramppeja.

• Tunnin juoksun jälkeen oli todella kovaa. Vauhti oli sellaista, että harvoin pääsee kokemaan. Toisaalta ei sellaisesta kyydistä kannata ihan noin vain jäädä poiskaan, joten kyllä itseni pakotin pysymään kärkiletkassa, vaikka välillä pohkeissa tuntui todella pahalta, summasi öisen kokemuksensa tuore hikiläinen tuotuaan joukkueensa kymmenentenä vaihtoon kärkiletkassa vain 20 sekuntia Ok Orionin Olexander Kratovin jälkeen.

Pitkän yön ja pienen sadekuuron jälkeen viestiä lähti Hiidenkiertäjistä viemään Petri Noponen, joka ei ollenkaan kumarrellut nuorempien kovaa vauhtia. Kokenut viestisuunnistaja nosti Hikin sijoitusta kolmella , vaikka ero kärkeen nousseeseen Haldeniin kasvoi neljään ja puoleen minuuttiin.

Noposen viimeisillä rastiväleillä alkoi jo aamu sarastaa kuudennen osuuden viestiä vienyt Olle Kärner selvisi loppuosuutensa jo ilman lampun valoa. Belgiassa vaimonsa EU-töiden vuoksi asustava Kärner on päässyt kyllä harjoittelemaan talvella juoksuakin, mutta pohjoismaisten suunnistusmaastojen kokemus on ollut vähäisempää.

• Minulla meni varmaan viisi kilometriä ennen kuin sain maastossa juoksemisen rytmistä kiinni. Suunnistus ei ollut sujuvaa ja matkaan osui pari virhettäkin, harmitteli Olle Kärner, joka tuli vaihtoon yhdeksäntenä vajaat 12 minuuttia kärjestä. Käytännössä pitkän yön jälkeen voitosta olivat taistelemassa enää Halden ja Kalevan Rasti, joka roikkui yön jälkeisillä osuuksilla parin kolmen minuutin päässä norjalaisjoukkueesta.

Hiidenkiertäjistä seitsemännen osuuden putkiosuudelle lähti nuori Otto Loukkalahti. Ensimmäiset reilut kolme kilometriä osuuden puoliväliin Loukkalahti pysyi jopa Haldenin tahdissa. Sen jälkeen kolmen joukkueen ryhmässä vauhti alkoi painaa Loukkalahden jalkoja niin, että eroa syntyi muutamia minuutteja lisää. Joukkueen juniori selviytyi kuitenkin hyvin osuutensa lopusta yksinkin ja toi joukkueen vaihtoon kahdeksantena.

Leonid Novikov paineli kahdeksannella osuudella sen minkä kintuistaan pääsi.

• Ykkösrastilla ampaisin ensin väärään mäkeen ja muuten oli pientä hapuilua, silti juoksu kulki aika hyvin, vaikka jalkavaivat hiukan muistuttivat, tuumaili nuorempi Novikovien veljeksistä kahdeksannen osuuden jälkeen otettuaan kärkeä kiinni vajaan minuutin.

Timo Sild lähti kahdeksantena metsään ja käynnisti Hikin todellisen loppukirin. Erittäin hyvässä kunnossa oleva Timo otti kärkeä kiinni runsaan minuutin ja lähetti Valentin Novikovin kuudentena ankkuriosuudelle iskuetäisyydellä vieläkin parempiin sijoihin. Valentin Novikov lähti entisen maailmamestarin päättäväisyydellä ja alkumatkasta oli jo selvää, että Hiidenkiertäjät todellakin taistelee seurahistoriansa parhaasta Tiomila-sijoituksesta, joka oli seitsemäs vuodelta 1985. Silloin muuten nykyisen joukkueen valmennuspäällikkö ja kakkososuuden juoksija Petri Forsman suunnisti Hikin kolmososuuden 17-vuotiaana ja tuli osuudeltaan kärkikolmikossa vaihtoon.

Hiidenkiertäjien riemuksi Vallu Novikovin kenkä oli syönnillään sunnuntaiaamun auringossa. Mies kiri edellä lähteneitä kiinni hyvillä reitinvalinnoillaan, virheettömällä suunnistuksella ja kovalla vauhdilla. Hiidenkiertäjien seurahistorian paras Tiomila-sijoitus on nyt viides. Deltan väreissä Hiidenkiertäjät on ollut kerran kolmas.

• Kyllä tämä sijoitus on hyvä. Jotkut veikkailivat tälle miehitykselle sijoituksia 20 parhaan joukkoon, jos hyvin menee. Lauri ja Timo Sild, Perttu Sorsa ja Vallu olivat suuria onnistujia, samoin täytyy nostaa hattua Mikon pitkälle yölle. Muut hoitivat homman varmasti ja ilman isoja virheitä. Parilla osuudella tosin jäätiin turhaan ja aika ratkaisevasti ajatellen esimerkiksi kolmatta sijaa, mutta sitähän tämä suunnistus on. Turha jossitella ja spekuloida, tämä oli hieno suoritus Hiidenkiertäjiltä. Oltiin toiseksi paras suomalaisseura, kiteytti valmennuspäällikkö Petri Forsman.

Hiidenkiertäjien kakkosjoukkue Tönis Laugesaar, Jarkko Saarinen, Janne Heikka, Ville Luoma, Marko Loukkalahti, Tuomo Laine, Jaakko Laine, Tuomas Tala, Kalle Liukkonen ja Tomi Närvä sijoittui sijalle 74.

Teksti ja kuvat: Peki+Ville